lauantai 21. maaliskuuta 2015

100 kirjaa - osa 4

# 14 Rintala, Paavo. Nahkapeitturien linjalla. Romaani. Osa 2 (1979)
 ISBN: 9511053450

Tämä pitää arvioida yhdessä edellisen osan kanssa. Toinen osa osoittautui ensimmäistä huonommaksi, mutta ei olennaisesti. Edellisestä romaanista "selvinneiden" vaiheista kerrotaan välirauhan ajoista aina Kuuterselän taisteluun 1944 asti.

Osassa kaksi on joitakin kaunokirjallisesti erittäin huikeita lukuja, kuten yritys saada maalaustaiteita harrastava Janne hullujenhuoneelle sotaa pakoon psykoanalyysia harrastavan tohtorin suostumuksella. Toisaalta kokonaisuutena tarina sakkaa välillä. Osa hahmoista on hyvin kiinnostavia ja hyvin luotuja, itse en oikein pitänyt oikeassa olevasta mutta tahdottomasta teologi-Hessusta. Itse en oikein pidä Rintalan tavasta tehdä osasta hahmoja profeettoja omalla maallaan. Sinänsä kirjan lopussa esitettävä kuva Mannerheimin ajattelusta jatkosodan aikana vaikuttaa hyvin uskottavalta.

Edeltäjänsä kanssa Nahkapeitturien linjalla on ollut hyvin kiinnostava lukukokemus: miten 1970-luvulla kirjoitettiin kaunokirjallisuudessa talvi- ja jatkosodasta. Eli siis 2010-luvun jälkiviisautta 1970-luvun lopun jälkiviisaudesta.

Annoin GoodReadsissa 3 tähteä. 


Välihuomautus lotista



Tässäkin kirjassa Rintalan rintamamiehet inhoavat kollektiivisesti lottia, paitsi muonitus- ja lääkintälottia. Vilho Lukkarisen Suomen lotat -teos ilmestyi pari kolme vuotta näiden teosten jälkeen (vuonna 1981). Siinähän todetaan, että nimenomaan (Rintalan rintamamiesten halveksimista) kanslialotista oli etenkin talvisodassa hirvittävästi pulaa. Valitettavasti juuri näistä lotista on kaikkein vähiten tietoa, etenkin vuoden 1941 toiminta tilapäisissä "konttoreissa" vallatuilla alueilla olisi kiinnostavaa: juuri he laativat luetteloita kalustosta, tavaroista, sotasaaliista yms. Karjalan kannaksella. Urakka on ollut mittava, mutta siitä on valitettavan vähän tietoa työn ad hoc -luonteen vuoksi. 

Lääkintälottia sen sijaan oli monina vuosina liikaakin. Talvisodan jälkeen harmiteltiin sitä että konttoritöihin tottunut nainen halusi mieluummin lääkintälotaksi vaikka hänen kokemuksensa konekirjoittajana olisi ollut äärimmäisen arvokasta esikunnissa tai muissa vastaavissa paikoissa.

Voisi kuvitella jotakuta naistutkijaa/sukupuolentutkimuksen tutkijaa kiinnostavan sodan jälkeisen kaunokirjallisuuden lotista antama kuva.


# 15 KRG Pendlesom. The Vikings. (1980)
ISBN: 0831791462

Tarvitsin lisätietoja viikingeistä, ja perustietoja saadakseni lainasin yliopistolta The Vikingsin. Tietenkin vuonna 1980 julkaistun kirjan tiedot ovat paikoitellen vanhentuneet, mutta kauniin kuvituksen ja selkeän tekstin avulla perustiedot välittyvät. Suosittelen perusteokseksi.

Annoin GoodReadsissa 4 tähteä.


# 16 Korjus Jaakko. Viron kunniaksi: talvi- ja jatkosodan virolaiset vapaaehtoiset. (1998)
ISBN: 951233819

Taas yksi kirja jonka luin jo tammikuussa mutta jonka olen unohtanut merkitä tänne. Tässä on jälleen yksi tutustumisen arvoinen vaihe sotahistoriassamme.

Kirja olisi kaivannut rajusti lisää toimitustyötä: esimerkiksi joissakin taisteluissa kaatuneet on saatettu luetella leipätekstin seassa pitkänä nimiluettelona ilman, että ilmoitetaan kokonaisia lukumääriä. Oletuksena on selvästi, että lukijan on tukkimiehen kirjanpidolla laskettava tekstistä määrät. Toisaalta juuri nimien esittäminen sivun mittaisena luettelona antaa ymmärtää, miten ankarissa taisteluissa virolaiset olivat. Kirjan lopussa oleva liite jäisi lukematta.

Periaatteessa tutkimuksena kirja on riittävän hyvä antamaan yleiskuvan aiheesta ja sen tutkimuksen vaikeuksista. Kuvitus on kiinnostava ja kuvat harvinaisia. Hauskana bonuksena kirjastosta lainaamani kirjan marginaaleihin oli tuherrettu lyijykynällä sangen railakkaita huomautuksia, kuten neuvosto-Viron syntykappaleessa kommentit tyyliin "OLISITTE TAPELLEET!".

Annoin GoodReadsissa 3 tähteä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti