Keskustelua Karjalan palauttamisesta ja Karjalasta – HS vuonna 1991

Vuosi 1990 tämän linkin takana

Vuosi 1991

Mielipide 8.1.1991
Suomi on jakamaton
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003039134.html

Mielipide 12.1.1991   
Karjala elää syvällä sisällä
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003039679.html

Mielipide 22.3.1991
Viipuria ei toki valloitettu
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003054666.html

"S:n yliökirjoitus 17. 3. (Koronen, Volkov, Autio) antaa harhaanjohtavaa tietoa tapahtumista talvisodan päätösvaiheessa maaliskuussa 1940.

Neuvostojoukot eivät vallanneet Viipuria, vaan sotatoimien päätyttyä (13. 3. klo 11.00) suomalaiset luovuttivat kaupungin annetun vetäytymismääräajan puitteissa saman kuun 15:nnen päivän aamuun mennessä. Suomen lipun lasku Viipurin linnasta tapahtui 13. 3. klo 15.30, 2. armeijakunnan komentajan, kenraaliluutnantti Harald Öhqvistin läsnäollessa.

Taistelujen päättymishetkellä neuvostojoukot olivat pureutuneet vasta Viipurin itäisiin esikaupunkeihin. Pääosa kaupungista oli edelleen suomalaisten hallussa."

Kulttuuri 14.4.1991
Itsesensuurin aika
http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003059554.html

Kotimaa  1.6.1991
Karjalainen-lehti tutkitutti: Koiviston viime aikojen toimet saavat kannatusta
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003069630.html

Sunnuntai 2.6.1991   
'KARJALA ON KUIN TYHJÄ SÄKKI' Kantaväestö on jäänyt niin pieneksi vähemmistöksi, että karjalaista kulttuuria ei pian pelasta mikään
http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000003069729.html

Mielipide 3.6.1991   
Karjalasta pitää keskustella
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003069931.html

Kotimaa 14.6.1991
Menetetty muistojen maa
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003072533.html

"Karjalaisuus ei ole kadonnut maan poveen Suomesta eikä se pääsekään katoamaan, koska siirtoväen jälkeläiset ovat kiinnostuneet juuristaan. Alun perin noin 400000 henkeen nousseesta siirtoväestä on edelleen suuri osa elossa. Kun Kannas ja Laatokan Karjala ovat vihdoin ja viimein melko suurilta osilta avautuneet kotiseutumatkailulle, varmistuu matkojen myötä muistitiedon siirtyminen uusille sukupolville."

Kotimaa 15.6.1991
Kahdesti evakkoon Karjalasta
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003072904.html

Mielipide 27.6.1991
Matka Hiitolaan tuotti pettymyksen
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003074790.html

Kotimaa 30.6.1991
Neuvosto-Karjala haluaa tasavallaksi
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003075639.html

Sunnuntai 30.6.1991
Mitä mieltä on etsiä EI MITÄÄN?
http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000003075479.html

"Typerää. Mitä järkeä on matkustaa juurilleen, kun koko ajan nukuttaa. Mutta kun ensin ei tullut uni. Sitä vaan pyöri miettien, että rajan takaisesta Karjalasta on jo kerrottu kaikki. Ja sitten kun juuri oli nukahtanut, pitikin jo herätä ja eikun matkaan kello neljä aamuyöllä.

Olen nukuksissa läpi tullimuodollisuuksien ja likaisen Viipurin. Unen läpi kuulen kuinka nuori passipoliisi tulee bussiin: "Kotiseutu se taitaa teilläkin olla päämääränä. Löytyykö sieltä mitään?" Ja toinen ääni vastaa: "On se kummaa, ko mennää ensimmäise kerra kottii, pittää olla passit ja viisumit ja rahat lasketaa." Nukun poikki vehreän Karjalan kannaksen. Alan heräillä vasta, kun Kirvun sotilasalue päättyy. Samalla päättyy nimittäin kelvollinen tie.

Alan miettiä, mikä saa 850 ihmistä, 18 bussilastillista ja kaksi invataksia, lähtemään ja pilaamaan juhannuksensa. Miksi he haluavat nähdä, että "rajan takana ei ole mitään. Ei ole sellaista Karjalaa, jota voisi tahtoa takaisin", kuten Jukka Kemppinen kirjoitti arvostellessaan Lauri Haatajan ja Martti Lintusen teosta Karjala-nostalgia. Ehkä he ovat masokisteja kaikki.

---

Kun kotimatka alkaa, bussissa on hiljaista. Ikkunat itkevät laiskoin vesipisaroin. Matkanjohtaja rykäisee ja sanoo: "Miulle tuli yks mieliteko. Jos myö laulettas yhessä kaikki jotta Jo Karjalan kunnailla?" Hän aloittaa ja hiukan käheät ääneet yhtyvät lauluun: "Käki kukkuu siellä ja kevät on . . ." Taakse jää betonisia talorumiluksia, viheliäisiä töllejä ja vettynyttä maata. Tiedän että sama laulu kaikuu samaan aikaan 18 bussissa.

Koko kotimatkan mietin, miten pitkälle on mentävä, että koti-ikävä sammuu."

Kotimaa 10.7.1991   
Rautatiearkeologit tutkimusmatkalla Vanhassa Suomessa
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003077356.html


Arkeologiaa! Tavallaan...

Laatokan Karjalassa ja Kannaksella samoaa tänä kesänä ennätysmäärä suomalaisia. Varsinaisten karjalaisten, "kivijalkojen kansan", lisäksi myös erityisryhmät mittaavat Vanhan Suomen maisemia takaisin. Rautatiehistorian ystävät kolusivat vanhojen Karjalan-ratojen asemat ja veturitallit Viipurista Punnukseen, Hiitolasta Värtsilään ja Kiviniemestä Läskelään. Päivästä päivään, sivu A 21

Mielipide 13.7.1991   
Pröystäilyä Karjalan kunnailla
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003077915.html

Kotimaa  25.7.1991
POLITIIKKAA LYHYESTI Karjala aikoo muuttaa nimeä
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003080599.html

Mielipide 31.7.1991
Karjalanmatkoissa ryövärinkuoppia
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003081649.html

Kotimaa    12.8.1991
Kaipuu Karjalaan on synnyttänyt kirjavan joukon matkailuyrityksiä Pienyritykset tehtailevat pettymyksiä rajan molemmin puolin
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003084084.html

Kotimaa    12.8.1991
Karjalan-matkailu synnyttänyt pimeitäkin yrityksiä
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003084121.html

Mielipide 11.9.1991
Näpit irti Karjalan metsistä!
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003090410.html

Kotimaa    15.9.1991
Pitääkö Karjala palauttaa?
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003091197.html

Kotimaa    15.9.1991
Ulkoministeri Paavo Väyrynen: Karjalan palautusta ei nyt oteta esille
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003091251.html

Pääkirjoitus 16.9.1991   
MERKINTÖJÄ Martti Valkonen Rauhanomaisia rajantarkistuksia
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000003091389.html

Mielipide 18.9.1991   
Petsamostakin puhuttava
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003091750.html

Kulttuuri 22.9.1991
Neuvostoliiton historianoppi on palaamassa taas tieteeksi Suomalaiset ja neuvostotutkijat tapasivat Tampereella
http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003092523.html

Neuvostoliiton vanhalle historiantutkimukselle luettiin madonluvut Tampereella pidetyssä suomalais-neuvostoliittolaisessa historian symposiumissa.

Neuvostoliiton tiedeakatemian professori Vadim Roginski luonnehti glasnostia edeltänyttä maansa historiankirjoitusta vääristelyksi, jonka pontimena oli suoranainen vaikeneminen. "Historia kuvattiin sellaisena kuin sen olisi korkeiden virkamiesten mielestä pitänyt olla." Voidaan puhua opista, jota kansanedustaja ja historianopettaja Georgi Kirilev sanoi äskettäin Neuvosto-Karjala -lehdessä mytologiaksi, jossa kaikki perustuu olettamuksiin.

Roginskin mukaan neuvostoliittolaisten historianteosten ei niinkään tullut tutkia Neuvostoliiton politiikkaa kuin puolustella sitä.

Tieteestä neuvostohistoria erosi siksikin, ettei oman maan arkistomateriaalia käytetty.

Sunnuntai 22.9.1991
KARJALASTA EI KAJAHDA
http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000003092489.html

Kotimaa    23.9.1991
Presidentti Koivisto muistutti alueluovutusta toivovia: Suomi on hävinnyt Karjalan kahdessa sodassa
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003092777.html

Mielipide 26.9.1991
Alueesta leasing-sopimus
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003093333.html

Kotimaa    26.9.1991
Valtaosa ei halua neuvotteluja Karjalasta
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003093511.html

Mielipide 26.9.1991
Karjalasta henkistä pääomaa
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003093343.html

Toimittaja Matti Virtasen kirjoitus (HS 20. 9.) Karjalan jälleenrakentamisen kustannuksista lienee tarkoitettu ohjaamaan Karjala-keskustelua puhtaasti taloudellisten laskelmien suuntaan. Nykytilanteessa onkin varmasti jo syytä aloittaa selvitykset myös Karjalan palautumisen taloudellisista seuraamuksista Suomelle.

Taskulaskinta näppäilemällä väsätyn jutun reippaat laskelmat suomalaiselle veronmaksajalle koituvista kustannukista varmaankin vilkastuttavat mielipiteidenvaihtoa ja lisäävät pohdiskeluja Karjalan kysymyksen taloudellisesta puolesta.

Taloudellisesta lamasta huolimatta, tai ehkä juuri siitä johtuen, jaksan kuitenkin uskoa, että hyvin suuri osa suomalaisista alkaa vähitellen myös nähdä materiaalisia arvoja pidemmälle ja ryhtyy ehkä punnitsemaan asioiden tärkeysjärjestystä toisesta näkökulmasta.

Kotimaa    27.9.1991
Tutkija Sergei Blagovolin: Suomen ei pitäisi ahdistella Moskovaa Karjalan palauttamisella
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003093707.html

"Suomalaisten ei pitäisi olla liian tiukkoina vaatimuksissaan Karjalan palauttamisesta. Nyt pitäisi miettiä, milloin ja miksi tällaista esitetään", tutkija Sergei Blagovolin neuvoo.

Blagovolin työskentelee Maailman talouden ja kansainvälisten suhteiden instituutissa Moskovassa. Hän pohti torstaina Ulkopoliittisen instituutin 30-vuotisjuhlaseminaarissa Neuvostoliiton sotilaallisen aseman ja asenteiden muutosta.

Hänen mielestään Karjalan palauttaminen ei toisi "uutta" Suomen ja Neuvostoliiton välisiin suhteisiin.

Pääkirjoitus 29.9.1991
Karjalaan ei ole oikotietä   
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000003094023.html

Pääkirjoitus 30.9.1991
MERKINTÖJÄ Erkki Pennanen Karjalan ulosmittaajat
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000003094232.html

Mielipide 3.10.1991
Suomen nyt otettava härkää sarvista...
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003094607.html

Mielipide 5.10.1991
Puhukaamme vapaasti Karjalasta ja muustakin
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003095064.html

Pääkirjoitus 5.10.1991
Karjala riistettiin Suomelta Neuvostoliiton sotilaallisen ylivoiman turvin. Muina perusteluina on ollut ainoastaan sarja karkeita valheita. On väärin väittää, että Karjalaa ei anastettu "salaisen pykälän nojalla". Kenellä on oikeus Karjalaan?   
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000003095077.html

Pääkirjoitus 6.10.1991
"Olen tehnyt kaikkeni rajantarkistuksen hyväksi." Näin sanoi presidentti Urho Kekkonen Karjalan Liiton lähetystölle 1967. Lehdistön varomaton kirjoittelu oli UKK:n mielestä haitannut hänen ponnistelujaan. Väärä julkisuus esti Kekkosen Karjala-hankkeet
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000003095079.html

Ulkomaat 6.10.1991
NÄKÖKULMA Olli Kivinen Karjala ei ole tärkein asia
http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000003095156.html

Eurooppaan on vuosisatojen saatossa syntynyt lukemattomia epäluonnollisia rajoja sen mukaan, minne armeijat kulloinkin pysähtyivät. Niiden muuttelu vaikeuksiin ajautuneiden naapureiden kustannuksella aiheuttaisi traagisia seurauksia, kuten vaikkapa entisessä Jugoslaviassa nähdään. Maanosallamme on kyllin purtavaa kansojen oikeutettujen vapauspyrkimysten sulattamisessa.

SUOMEN EDESSÄ on muutenkin historiallisia vuosia, kun joudumme sopeuttamaan yhteiskuntamme Euroopan yhteisöön EY:hyn. Taloudellisesti suurin haaste on maamme ajaminen eurokuntoon siten, että hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimmät saavutukset pystytään turvaamaan - haaste siksi että puheet Pohjolan Japanista ja Euroopan omistajista ovat muuttuneet ironiaksi kuluvan vuoden aikana.

Mielipide 9.10.1991
Vastuuta Karjala-puheisiin
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003095952.html

Mielipide 9.10.1991
Paasikivi patisti nuorempia pitämään Karjalaa tapetilla
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003095953.html

Kotimaa 11.10.1991
Väyrynen toppuutteli Karjala-vastauksensa tulkkeja
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003096336.html

Mielipide 15.10.1991
Karjala sulattojen maksuksi
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003096782.html

Kun Kuolan teollisuuspäästöjen vähentämissuunnitelmat ovat vaarassa pakastua ruplapuutteeseen on meille suomalaisille avautumassa yhteistyön ja avunannon tosi paikka.

Neuvoteltakoon sulattojen uusiminen vastakaupaksi Karjalasta.

Mielipide 15.10.1991
Karjalasta syttyy sota
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003096784.html

Mielipide 19.10.1991
Karjalan palautus perusteltua
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003097939.html

Mielipide 22.10.1991
Karjalaan kasvanut uusi sukupolvi
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003098378.html

Mielipide 25.10.1991
Entä Lounais-Suomen palautus?
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003098849.html

Hilpeää spekulointia:

"Mitäpä, jos näiden arvojen kohteena ei olisikaan Kaakkois-Suomi, vaan maan lounaiset alueet. Jos olisimme tilanteessa, jossa Suomen läntinen raja olisi viimeiset viisikymmentä vuotta kulkenut esimerkiksi Inkoosta Oravaisiin niin, että lounainen Suomi olisi osa Ruotsia.

Merentakaisena rajamaakuntana tämä alue tuottaisi etupäässä puuta Ruotsin metsäteollisuuden tarpeisiin, rakentaisi muutaman laivan vuodessa ja saisi joitain alihankintatilauksia emämaan metalliteollisuudelta.

Pääasiassa tämä "takamaa" kuitenkin lähinnä tarjoaisi saaristotontteja, purjehdusmatkailua ja itäturismia Tukholman asukkaille. Alueen erityisinä houkuttimina olisi kauniin luonnon ohella sen jälkeenjääneisyydestä johtuva matala hintataso.

Alueen pääkaupungin satamassa komeilisi kaupungin puolustajan, Gustav IV:n patsas, jonka paikallinen varuskunta olisi pystyttänyt vanhan ruotsalaisen kaupungin, Åbon vapauttamisen kunniaksi. Vanhaa linnaa ja Tuomiokirkkoa kunnostettaisiin sukupolvesta toiseen ja kaupungin kaduilla ja toreilla vallitsisi ruotsalaisen maakuntakeskuksen iloinen mieli ja yksi kieli. Vähemmistökansojen kotikielen tunneilla oppilaat kuitenkin voisivat opetella kerran - pari viikossa Suomen, Baltian ja muiden itäisten kansojen kieliä.

Pitäisikö lounaisenkin Suomen palauttamisesta vaieta jonkin aikaisemmin käydyn sodan realiteettina tai olisiko se mahdoton taloudellinen kysymys? On vaikea kuvitella, että tällaisessa tilanteessa talouden takuumiehet nousisivat yhdessä äänin todistamaan, ettei meillä ole varaa Turun kunnostamiseen eivätkä resurssit missään nimessä riitä Porin tai Vaasan jälleenrakentamiseen."

Kotimaa 27.10.1991
Veikko Vennamo valoi siirtolaisiin uskoa Karjalan palautukseen
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003099284.html

Mielipide 28.10.1991
Karjala-asiassa erikseen käytäntö ja tunnepuoli
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003099392.html

Mielipide 30.10.1991
Karjalan puolikas olisi hyvä kompromissi
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003099815.html

Mielipide 30.10.1991
Karjalaan menijä, älä odota raivauspalkkiota
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003099827.html

Kotimaa 31.10.1991
Karjala menetettiin, ja samalla katosi aito viipurilaisvehnänen Rinkeli sentään jäi
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003100022.html

Mielipide 31.10.1991
Suomi ei ole Suomi ilman Karjalaa!
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003100028.html

Mielipide 2.11.1991
Tosimielessäkö Karjala takaisin?
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003100517.html

Mielipide 2.11.1991
Suomella oikeus vaatimuksiin
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003100550.html

Kotimaa 5.11.1991
Smp ei luovu Karjalasta
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003100999.html

Mielipide 5.11.1991
Karjalan Kurjalan voi unohtaa
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003100797.html

Kotimaa 6.11.1991
Suomen ja NL:n naapurisopimus ei estä rajojen tarkistamista Maat lupaavat kunnioittaa rajojen loukkaamattomuutta ja alueen koskemattomuutta
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003101221.html

Mielipide 10.11.1991
Ryöstösaalis tulisi palauttaa Suomelle
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003101934.html

Mielipide 15.11.1991
Suomi eroon Karjalasta Suomi eroon Karjalasta
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003102809.html

Ulkomaat 15.11.1991
Karjala julistautui itsenäiseksi tasavallaksi Petroskoissa päätetään tästedes oman alueen asiat ja ulkosuhteet
http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000003102980.html

Mielipide 20.11.1991
Karjala-keskusteluun tuli 225 kirjettä
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003103858.html

HS sai vuoden 1991 aikana Karjalan palautukseen liittyen 225 kirjettä. Kirjeistä julkaistiin 53 eli 23,6%

Julkaistuista
- 31 oli palautuksen puolesta
- 10 vastaan
- 12 kannanottoa välttäviä

Kaikkiaan 149 kirjeessä kannatettiin palautusta ja 38 vastustettiin sitä. 38 oli yleispohdiskelevia Karjalan luonteesta.

Mielipide 20.11.1991
Annetaan tukea Karjalan tasavallalle!
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003103851.html

Kotimaa    3.12.1991
Karjalan "vapautus" karjalaisin silmin
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003106327.html

Kotimaa    20.12.1991
Karjala siellä, Karjala täällä
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003109378.html

Ulkomaat 21.12.1991
Jeltsin ei antanut Karjalalle taloudellista itsehallintoa
http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000003109786.html

Talous 27.12.1991
Karjalan tasavallasta erikoistalousvyöhyke
http://www.hs.fi/talous/art-2000003110738.html

Ulkomaat 28.12.1991
LYHYESTI Yli kolmasosa Karjalan asukkaista toivoo liittymistä Suomeen
http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000003110876.html

Pääkirjoitus 31.12.1991
Karjalan liiton kahdet kasvot
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000003111472.html

Johtopäätöksiä

Vuosi 1991 on Karjalan palauttamisesta käydyn keskustelun vilkkain vuosi, kuten 20.11.1991 julkaistusta tilastosta näkyy. Neuvostoliitto sortuu ja presidentiksi noussut Boris Jeltsin on sangen hövelillä päällä. Politiikan eliittiä kiinnostaa kuitenkin jo tässä vaiheessa länsi-integraatio ja EY-kelpoisuus (Europaan yhteisö). Karjalan ohella keskustellaan ja uutisoidaan rutkasti Karjalan Tasavallan tilasta ja statuksesta.